No niin eli homma on mennyt täysin vanhojen kaavojen mukaan. Nopea nousu, kova rysäys ja sitten pitempi ryömimis vaihe. Kolme viikkoa on nyt konttailtu, aika nousta pystyyn. Luotto omaan toimintaan on nolla joten jäljelle jäi vain yksi vaihtoehto eli ulkoistaa tahto (antabus). Tämä ei varmastikkaan ole rakentavin vaihtoehto mutta ainakin varma ja nyt tarvitaan kipeästi täyteen ryhtiin pääsemistä jotta saadaan taas homma pyörimään, ja että pääsisin kokemaan vihdoin sen kasvun tunteen mitä ensimmäisissä kirjoituksissa peräänkuulutin.
Eli nyt ei sitten ainakaan dokata ja kunhan kondis antaa myöten niin aletaan sitten vihdoin myös sporttaamaan.
Pidän tämän taas lyhyenä koska en jaksa puida tässä tätä konttaus jaksoa sen enempää (ainakaan nyt), vaan nyt käännetään katse tulevaan!
P.s. Aurinko on paistanut mukavasti nyt parina päivänä ja tuonut mukanaan muiston keväästä. Kevät on kyllä ehkä lempi vuodenaikojani juomisen suhteen, mutta varmasti sillä on myös muutakin annettavaa, pitäänee ottaa selvää!
Merkinnät RSS-syötteenä